Yhteenveto

Kolme ja puoli vuotta sitten, kun aloitimme TransAlgae –hankkeen, tiedossa oli vain yksittäisiä tutkijoita ja yrittäjiä, jotka meidän leveysasteillamme viljelivät ja korjasivat levää. Tänä päivänä meillä on tiivis verkosto sitoutuneita kasvattajia ja tutkijoita Suomesta, Ruotsista sekä Norjasta. Verkosto, joka rakentaa levien kaupallistamisen perusteita, on kasvanut koko projektin ajan.  

 Hanke on onnistuneesti siirtänyt innovatiivisia ratkaisuja tuottaa mikro- ja makroleviä niin bioenergian kuin korkeampiarvoistenkin tuotteiden raaka-aineiksi. Tutkimustuloksia on jatkuvassa dialogissa siirretty suoraan yrityksille.  

Mikrolevää ovat Uumajassa kasvattaneet tutkijat Umeå Energi´ssä ja Vakin´issa ja yrittäjä Härnösandissa (Nattviken).  Norjassa tutkijat ja yrittäjä (Arctic Seaweed) ovat kasvattaneet makrolevää (merilevää) niin laboratoriossa kuin myös pilottimittakaavassa. He ovat keränneet makrolevää myös merestä. Hankkeessa on kehitetty ja paranneltu kolmea täysin erillistä viljelymenetelmää.  

Yhteenvetona voidaan todeta, että on mahdollista kehittää kustannustehokkaita ja energiatehokkaita viljelyjärjestelmiä.  Tuloksemme osoittavat, että levät voivat tuottaa suuria määriä biomassaa, kun niitä kasvatetaan jätevedessä ja savukaasuissa. Olemme myös osoittaneet, että levä, erityisesti makrolevä, voi olla hyvä biokaasun raaka-aine.  

Seuraava askel on ollut kehittää ja ottaa käyttöön kustannustehokkaita menetelmiä levän keräämiseen. Hankkeessa on testattu neljää erillistä menetelmää ja myös täysin uusi korjuumenetelmä on kehitetty.  

Arvokkaan leväbiomassan kuvaamiseen on kehitetty useita menetelmiä. Tänä päivänä meillä on hyvä kuva yhdyskuntajätevedessä kasvatetun mikrolevän ja meressä kasvaneen makrolevän kemiallisesta ja biokemiallisesta (lipidit, hiilihydraatit ja proteiinit) koostumuksesta. Savukaasujen ollessa mukana tai ilman savukaasuja, yhdyskuntien jätevedessä kasvaneen mikrolevän raskasmetallipitoisuuden on todettu olevan alle kynnysarvon ja levän siten soveltuvan biolannoitteeksi. Testausmenetelmiä on paljon kehitetty ja parannettu, mikä on tärkeä tulos hankkeessa.  

Leväbiomassan muuntaminen on toteutettu eri tavoin erityyppisille leville. Esimerkiksi kun hanke alkoi, ei ollut tietoa, minkälaisia ominaisuuksia näillä leveysasteilla kasvaneella mikrolevällä pitäisi olla tuotettaessa biokaasua. Nämä tulokset hyödyntävät nyt suomalaista biokaasun tuottajaa. Tulokset osoittavat, että levä, erikoisesti makrolevä, voi olla hyvä biomassa tuotettaessa biokaasua. Tuloksemme osoittavat, toisin kuin mitä kirjallisuudesta voidaan ymmärtää, että levän esikäsittely ei lisää kaasun tuotantoa.  

Mikrolevät, joita lämpökäsitellään, voivat tuottaa lämpöarvoltaan keskitasoa olevaa biohiiltä.  

Olemme myös eristäneet ja identifioineet kolme paikallista leväkantaa, joilla voidaan tuottaa korkealaatuista pigmenttiä.  

Tärkeä osa hanketta on ollut tutkimus hyödyistä, joita leväsektorista on yhteiskunnalle (systeemianalyysi).  Opiskelijat ja yritykset ovat suunnitelleet kestäviä liiketoimintamalleja. He ovat tutkineet myös levän hyödyntämistä kiertotaloudessa. Tärkeä näkökulma on tarve kehittää uusia, levän käytön sisältäviä talousmalleja ja uusia liiketoimintamalleja, jotta kyettäisiin laskemaan tulevaisuuden biopohjaisen kiertotalouden kannattavuus.  

Tavoitteena laajentaa verkostoa ja sitouttaa teollisuussektoria, viestintää on kehitetty välittämään tietoa, joka on ymmärrettävää muillekin kuin tutkijoille. Tämä työ on ollut rajat ylittävää yhteistyötä partnereiden kesken. Sen tuloksena on tuotettu videoanimaatio, filmi, tiedotussivuja, uutislehtisiä, luentoja, työpajoja ja suoritettu tutkimusvierailuja.   

Kun fokus on ollut dokumenttien popularisoinnissa, on varmistettu, että hankittu tieto jatkaa leviämistä hankkeen päätyttyäkin. Yksityiskohdat ja menettelytavat on löydettävissä tieteellisistä julkaisuista.  

Ennen hanketta Ruotsissa ja Norjassa oli pieni yhteistyöverkosto. Suomessa tietoa levistä oli vain rajoitetusti. Tämä hanke on merkittävästi lisännyt mielenkiintoa leviä kohtaan ja tärkeitä yhteyksiä teollisuuteen on luotu.  

Koska hankkeen yrityspartnereina on ollut pieniä yrityksiä, työ on ollut palkitsevaa. Kokemusten vaihto tutkijoiden ja yrittäjien kesken on ollut ratkaisevaa hankkeen tuloksia ajatellen. On kuitenkin ollut havaittavissa, että tämän rahoitusmalli ei ole optimaalinen pienille yrityksille.  

Ratkaisevaa on myös ollut keskisuurten yritysten aktiivinen osallistuminen. Nämä on auttaneet ja tukeneet pilottialustojen toimintaa toimittamalla savukaasua ja jätevettä Ruotsissa. Suomessa yritykset ovat myös olleet mukana toimittamalla jätevettä, mädätettä, ymppiä biokaasun tuotantoon. On myös ollut mielenkiintoista seurata makrolevän kaupallistamista Norjassa. Ilman teollisuussektorin sitoutumista TransAlgae -hanke ei olisi ollut toteutettavissa.   

Levän kaupallistamisen edistämiseksi vuoropuhelu yritysten, toisten ohjelma-alueella olevien hankkeiden ja myös eurooppalaisten hankkeiden kanssa, on ollut hedelmällistä. Yhteistyö yritysten kanssa on ollut tiivistä. Suomalaisten yritysten ja opiskelijoiden osallistuminen on ollut keskeisen tärkeää etsittäessä levien yhteiskunnallisia hyötyjä ja kestäviä liiketoimintamalleja.  

Ulkoisen viestinnän kautta olemme tavoittaneet suuren joukon yhteiskunnan kohderyhmiä pyrkimyksenä levittää mielenkiintoa ja tietoutta levistä. Tavoite on ollut luoda perustaa uusien levään perustuvien tuotteiden kaupallistamiselle.  Odottamaton yhteydenotto on tullut rautavalimolta, joka haluaisi hyödyntää leviä muuttaessaan tuotantoa hiilidioksidinegatiiviseksi.  

Uusia kehitettyjä kaupallisia tuotteita ovat mikrolevän kasvatuksen ja viljelyn säätelymekanismi (Nattviken Invest, Härnösand, Sweden) and makrolevään perustuva ruoka (Arctic Seaweed, Bodö, Norway).   

Nattviken on kehittänyt kokonaan uuden tekoälyyn perustuvan menetelmän. Yrityksessä on kehitetty ohjelmisto, joka automaattisesti identifioi mikrolevän.  Ohjelmisto perustuu koneoppimiseen ja se pystyy tunnistamaan kuvasta piirteitä, joita ihmissilmäkin tunnistaa. Menetelmä on sovellettavissa myös muiden mikro-organismien yhteydessä.  

TransAlgae –hanke on edistänyt kestävää kehitystä kiinnittämällä huomiota fossiilivapaaseen tulevaisuuteen. Hanke on osoittanut selvät hyödyt ympäristölle ja ilmastolle, koska levä kierrättää ravinteita jätevedestä ja savukaasuista samalla kun tuotetaan biomassaa arvokkaita tuotteita ja biopolttoaineita varten.  

Sukupuolien yhdenvertaisuus (yhtäläiset oikeudet ilman syrjintää) on ollut yhteinen johtoajatus niin hankkeen sisäisessä toiminnassa kuin yhteyksissä ulospäin.  

Olemme tunteneet suurta ylpeyttä kun TransAlgae –hanke arvostettiin Arctic Award 2017 voittajaksi neljän erillisen interreg -ohjelman osanottajien joukosta.